Mitä hyötyä pilateksesta on minulle ollut raskausaikana ja synnytyksen jälkeen?

Viime vuoden tammikuussa, kauden ensimmäisen Mamapilatestunnin jälkeen, minulle esitettiin kysymys, jota jäin vielä vastauksenikin jälkeen itsekseni miettimään: ”Mitä hyötyä pilateksesta on minulle itselleni ollut omana raskausaikani ja synnytyksen jälkeen palautumisessa?”

 

Noh,…

 

Kun 8 vuotta sitten odotin esikoistani, olin juuri muuttanut Helsinkiin; vaihtanut työpaikkaa, kotia ja asuinympäristöäni. Ihan juuri tähän kohtaan, en ollut tätä tilannetta mielestäni tilannut, mutta niin ne vain tulivat kaikki valtavat muutokset samaan syksyyn. Voin todella huonosti. Kuvotus ja oksentelu jatkui ihan äitiysloman alkuun asti. Olo oli kaikkea muuta kuin kukoistava ja onnea hehkuva -niin kuin odottavista äideistä on tapana puhua. Oksennus kurkussa 9 kk, sai kehoni käpertymään jännittyneenä sykkyrälle, mieli oli apaattinen ja toivotonkin. Oli vaikea nähdä mitään hyvää tässä hetkessä, kun oli vaan niin huono olo. Koko Helsinki haisi kahvipaahtimolle. Työni tein ja kotiin päästyäni nukuin sohvalla, koetin syödä ja oksentelin.

 

Liikuin työkseni, mutta harrastaminen jäi. Oma keho tuntui vieraalta. Se oli aina ollut vahva, taipunut mieleni mukaan. Nyt pelkäsin raskausarpia, etten koskaan enää näkisi varpaitani, mahtuisi vanhoihin farkkuihini, ettei minulla enää ikinä olisi aikaa huolehtia itsestäni. Ylipäätään iso elämänmuutos kaiken muun muutoksen keskellä, tuntui pelottavalta ja pahoinvointi vei kaikki voimat valmistautua tulevaan.

 

Raskauden viimeisellä kolmanneksella löysin Mamapilateskurssille. Pilates oli minulle lajina tuttu jo entuudestaan. Olin kouluttautunut pilatesohjaajaksi pari vuotta takaperin ja ohjannut joitakin kursseja. Muistan kuinka hyvältä tuntui mamapilateksessa, etten ollutkaan nyt se, jolle ohjaajan pitäisi antaa vaihtoehtoisia liikkeitä ja kuinka helpottavaa oli, että tunti oli suunniteltu juuri minun senhetkistä tilaani silmälläpitäen. Lempeä turvallinen liike, hengitys ja sopivasti haastetta, ja pystyin hetkeksi unohtamaan huonon oloni, tuntemaan liikkeen iloa, rauhoittumaan, rentoutumaan ja voimaantumaan.

 

Ja niin, olihan kurssista hyötyä myös lantionpohjan osalta. Enhän minä tuon osaston lihaksia ollut juurikaan miettinyt ennen tätä tilaa, jossa aivasteltaessa yhtäkkiä huomasinkin, että täytyy muistaa jotain muutakin, kuin laittaa käsi suun eteen –muuten tulee ikäviä yllätyksiä. Ihmeissäni kuinka pienikin määrä lantionpohjan harjoittelua, voi helpottaa jo alkaneitakin oireita.

 

Ensimmäiseen synnytykseen en tuosta kuuden kerran kurssista juuri hyötyä saanut; supistusten tullessa käperryin kippuraan kylkiasentoon ja pelkäsin lähinnä kuolevani kipuun, synnytyksen kulkua joudutettiin lääkityksellä ja ponnistusvaiheessa jouduttiin turvautumaan imukuppiin sydänäänten kadotessa monitorilta. Olo oli lähinnä operoitu, mutta oma paketti kainalossa olin maailman onnellisin –itkin ja nauroin vuoron perään.

 

Synnytyksen jälkeen koin kehoni pieneksi ja hoikaksi vaikkei synnytyssaliin kovin montaa kiloa jäänytkään. Halusin tutustua muihin äiteihin ja Helsinkiin kaupunkina. Löysin Babypilateskurssin, jossa suurin osa omasta huomiostani kiinnittyi pieneen jumppakamuuni, mutta sain kiinni tunteesta, että kannattelen kehoani. Ensimmäinen vauvavuosi oli uuden opettelua, ensimmäiset kylvetykset, rintatulehdukset, rokotukset, imetys takkuili, ruokaakin piti ihan opetella tekemään. Oma keho oli sivuseikka. Kaikki ajatukset olivat vauvassa. Vuosi synnytyksestä menin naimisiin. Ja nyt kun katson hääkuviani näen itsekin, miten kaarella olin selästäni, vaikka kuvittelin olevani takaisin vanhoissa mitoissani ja ryhdissäni. Oli pysäyttävää tajuta, kuinka kosketuksen omaan kehoon voi hukata ihan liikunnan ammattilainenkin.

 

Toista lasta odottaessani aloin ohjata pilatesta raskaanaoleville. Tunnit tarjosivat hengähdystauon hektiseksi luomastani arjesta alle kaksivuotiaan kanssa. Se oli mun hetki hengittää sisäänpäin. Vaikea sanoa mikä kaikki oli pilateksen ansiota, mutten raskausaikana kärsinyt selkävaivoista enkä inkontinenssista, otin supistukset vastaan pystyasennossa lantiota käännellen, synnytyksen kesto jäi 8 minuuttiin ja oli nyt kaiken kaikkiaan todella voimauttava kokemus.

 

Kuopuksen syntymän jälkeen ”rauhoitin” ensimmäisen vuoden muutolle, remontille ja mustasukkaisen isoveljen kanssa kahnailulle. Oma keho jäi taas kaiken jalkoihin, kunnes löysin ihan naapuristani pienen pilatesstudion. Kun astuin saliin, tunsin että lämmin lempeä hönkäys pyyhki ylitseni. Pystyin hengittämään. Hoisin itseäni. Joka kerta seisomaan noustessani ohjaaja hellästi silitti kylkikaariani alaspäin, niin että minusta tuntui että taituin kumaraan –todellisuudessa olin vasta saanut selkärankani neutraaliin asentoon.

Tämä oli tärkeä henkireikä itselle, ja kotiin palasi aina hyväntuulinen äiti, jolla oli taas millä rakastaa.

 

Enpä ihan osaa vieläkään sanoa, miksi niin kovin stressaantunut, väsynyt ja ahdistunut olin noina vuosina, kun itse opettelin äidiksi, mutta niitä lempeitä hönkäyksiä, silittelyjä, syviä hengityksiä, omaan kehoon asettumista –mielen sijaan ja mahdollisuutta rentoutua haluan nyt tarjota raskaanaoleville ja pienten lasten äideille ihan koko sydämestäni.

 

Parhaimmillaan pilates on paljon enemmän kuin kokonaisvaltaisesti kehoa vahvistava eri liikkeiden yhdistelmä; se on flow –tila, jossa mieli on täysin keskittynyt hengitykseen ja liikkeisiin, jotka sulautuvat toisiinsa jopa niin että kyynel lopulta vierähtää poskelle. Ja oikeastaan se on se asia, mikä minua itseäni valtavasti pilateksessa kiehtookin, ei niinkään fysiologia, lihakset tai anatomia, vaan hyvä olo, mielen hengitystila, arjen voimavarat, rentoutuminen.

 

Omilla raskausajan kursseillani pyrin jakamaan tietoa raskausajan ja synnytyksen jälkeisestä liikunnasta, opetan pilateksen perusteita kehon kautta, opastan lantionpohjan harjoitteluun ja rentouttamiseen, ja pyrin myös antamaan hyödyllisiä vinkkejä raskausaikaa ja synnytystä silmällä pitäen.

 

Babypilateksessa haluan tarjota rauhallisen ympäristön tutustua uudelleen omaan kehoon, hengittää syvään ja rakentaa vahvempaa korsettia ja ryhtilihaksia, mutta aina ei ole minusta kiinni, kuinka rauhallinen tunnista tulee 😉 Ajattelen, että rauhallinen ja lempeä, syviä lihaksia vahvistava kurssi on erinomainen pohja kaikelle liikkumiselle.

 

Tässä siis omia kokemuksiani pilates harjoittelun hyödyistä raskausaikana ja synnytyksen jälkeen. Ihana olisi kuulla mitä hyötyä kurssistani on ollut Sinulle, joka olet ohjauksessani käynyt.

 

 

Käsi sydämellä, Miia