Ajatuksia onnellisuudesta

posted in: Blogi | 0

Tänään 20.3. vietetään kansainvälistä onnellisuuspäivää, joten nyt on hyvä syy pysähtyä pohtimaan onnellisuutta. Tässä blogikirjoituksessa tuon esille positiivisen psykologian näkökulmia ja tutkimustuloksia onnellisuuteen liittyen. Pilkon onnellisuuden käsitettä auki ja esittelen sinulle kolmesta osasta koostuvan onnellisuuspiirakan.  Yhteenvedoksi kokosin sinulle  onnellisuuden reseptin, jonka ainesosiin palaamalla voit vaikuttaa omaan onnellisuustasoosi pitkällä tähtäimellä.

 

Onnellisuuden suola ja sokeri

Onnellisuus pitää sisällään kaksi hyvin erilaista onnellisuuden muotoa: eudaimonisen ja hedonisen. Eudaimoninen onnellisuus liittyy sielun tarpeisiin ja merkitykseen. Siihen katsotaan kuuluvaksi myös haasteet, epämukavuudet ja kärsimykset. Eudaimonian juuret ovat filosofiassa ja siihen johtavat omia arvoja vastaavat kokemukset ja tunne siitä, että se kuka olen ja se mitä teen vastaavat toisiaan. Eudaimoninen onnellisuus on kuin laittaisi rahaa säästöön: tekemällä omia arvojaan vastaavia tekoja nyt, vaikka ne olisivatkin epämukavia tai haastavia, voi vaikuttaa elämäntyytyväisyyteensä/ onnellisuuteensa pitkällä tähtäimellä.

Hedoninen onnellisuus taas liittyy haluamiseen, hauskanpitoon ja välittömään nautinnon tunteeseen. Se on eudaimonian ”huoleton aisapari”, jonka vaikutukset onnellisuuteen ovat välittömiä, mutta eivät pitkäkestoisia. Molempia tarvitaan ja voidaankin ajatella, että nämä ovat kuin onnellisuuden suola ja sokeri.

 

Onnellinen sitten kun,..

Positiivinen psykologia on tiede, joka tutkii onnellisuutta, hyvää elämää ja kukoistusta. Tutkimusten avulla on voitu määrittää ”Onnellisuuspiirakka”, joka koostuu kolmesta osa-alueesta: perimästä, olosuhteista sekä aktiivisista teoista.

Meillä on tapana ajatella, että olemme onnellisia SITTEN KUN, meillä on isompi asunto, parempi parisuhde, terveys, parempi palkka, mukavampi pomo, pyöreämpi peppu, uusi ammatti, toimivampi työyhteisö, vähemmän kotitöitä tai enemmän omaa aikaa. Olemme onnellisia, sitten kun olemme eläkkeellä, muuttaneet pysyvästi ulkomaille, voittaneet lotossa tai kääntäneet kaikki vallitsevat olosuhteet ympäri.

Tutkimuksin on kuitenkin voitu todistaa, että tällaiset olosuhteiden muutokset, joihin onnemme niin mielellään ripustaisimme, vaikuttavat onnellisuuteemme vain 10% verran ja usein vaikutukset ovat vielä kovin lyhytaikaisia, ihmismielen nopeasta tottumisesta johtuen. Esimerkiksi lottovoiton tuoma onnellisuustason nousu, ei näy enää vuoden päästä tutkimustuloksissa mitenkään.

 

Toisten on helpompi olla onnellisia

Ehkä ajatus, että ”toiset vain ovat onnellisempia kuin toiset” tai ”toisilla on paremmat lähtökohdat” tuntuu myös tutulta? Geeniperimä vaikuttaakin onnellisuuteemme merkittävästi. Sen rooli on jopa 50% onnellisuuspiirakasta. Meillä jokaisella on siis oma onnellisuustasomme, jolle palaamme elämän ilojen ja kolhujen jälkeen.

Vaikka tässä kohtaa voisi heittää hanskat tiskiin ja todeta, että se siitä sitten, suosittelen kääntämään katseen vielä jäljellä olevaan 40%:iin.

 

Se osa onnellisuudesta, johon voit vaikuttaa

Sonja Luybomirskyn mukaan 40% yksilön kokemasta onnellisuudesta on sellaista, johon voimme aktiivisesti teoilla ja toiminnallamme vaikuttaa. Joka aamu peilistä katsoo se tyyppi, joka voi oleellisesti vaikuttaa omaan onnellisuuteesi / elämäntyytyväisyyteesi. Mutta ehkä yllättäen omaan onnellisuustasoon voi vaikuttaa pitkällä tähtäimellä positiivisesti juuri kääntymällä kohti muita, tekemällä hyviä tekoja muille, eikä miettimällä vain omaa etua.

Tähän 40% :iin onnellisuuspiirakasta voidaan katsoa kuuluvaksi myönteistä ajattelua, omien vahvuuksien tunnistamista ja vaalimista, arvotyöskentelyä, läsnäoloharjoitteita, flow-tiloja, ihmissuhteiden vaalimista ja toisia kohti kääntymistä, oman tarkoituksen kirkastamista, ja tavoitteellista askellusta kohti sisäisesti motivoivia päämääriä sekä elinvoimaisuuden vaalimista: liikunnan, ravinnon ja levon avulla.

Olet siis töissä tai kotona, työelämässä tai eläkkeellä, sinun onnellisuutesi ei ole kiinni olosuhteistasi vaan siitä miten aktiivisesti toimit ylläpitääksesi onnellisuutta. Ja aivan kuten lihaskunto, myös onnellisuus vaatii jatkuvaa aktiivista harjoittamista.

 

Kannattaako onnellisuutta tavoitella?

Alun perin positiivisessa psykologiassa aito onnellisuus nähtiin miellyttävänä elämänä, johon liittyi pääosin positiivisia tunteita. Sittemmin tutkimuksissa löydettiin uppoutumisen ja flow-tilan keskeinen merkitys koetulle onnellisuudelle/ hyvälle elämälle, ja nykytutkimuksessa korostetaan onnellisuuden tavoittelemisen sijaan ennemmin merkityksellisyyden tavoittelemista elämässä. Näin onnellisuuden tutkimus on kehittynyt vuosien saatossa.

On tärkeää ymmärtää, että onnellisuus on tunteena hyvin nopeasti ohimenevä läikähdys. Eikä jatkuvan onnellisuuden edes tulisi olla tavoiteltava määränpää, vaan mielipahat ja alakuloisuus kuuluvat tärkeänä osana hyvään elämään. Ihmismieli on jopa rakentunut niin, että se keskittyy luonnostaan enemmän negatiivisiin kuin positiivisiin tunnetiloihin. Mutta se mitä vahvistamme, vahvistuu; Mitä enemmän teemme harjoituksia, joissa kiinnitämme huomiomme kiitollisuuden aiheisiin, sitä enemmän huomaamme kiitollisuuden aiheita elämässämme.

Flowtila syntyy kun käytämme vahvuuksiamme. Se on uppoutumisen tila, jossa aika ja paikka unohtuvat. Tutkimusten mukaan elämäänsä tyytyväisimpiä ovat ne, joilla näitä kokemuksia on eniten, ja jotka voivat käyttää omia vahvuuksiaan muiden ihmisten/ yhteiskunnan hyväksi. Siksi vahvuuksiin tutustuminen on niin keskeisessä roolissa positiivisessa psykologiassa.

Merkityksellinen elämä taas rakentuu yhteenkuuluvuuden tunteesta, tarinoista, tarkoituksesta, sekä transsendenttisista kokemuksista. Merkityksellisessä elämän keskiössä on rakkaus ja siinä myös vastoinkäymiset voidaan nähdä kasvattavina kokemuksina.

 

”Onnellisuuden resepti by VauMii”

Maustemitallinen myönteistä ajattelua

Teelusikallinen tunnetaitoja

Litra läsnäoloa

Valtavasti vahvuustyöskentelyä

Ina itsetuntemustaitoja ja intohimoa

Palanen palvelunasennetta

Aavistus arvotyöskentelyä

Milligramma merkityksen voimaa

Hyppysellinen hyviä ihmissuhteita ja hyviä tekoja

Kahvikupillinen kiitollisuutta, kasvun asennetta ja keho-mieliyhteyttä

Tujaus tavoitteellisuutta ja työnimua

Maun mukaan myötätuntoa

Ripaus resilienssiä

Ehdottomasti myös elinvoimaisuutta

Rajattomasti rakkautta

 

 

-> Sekoitetaan ja nautitaan säännöllisesti 😉

 

 

<3:llä Miia

 

Lähteet:

Csikszentmihalyi , Mihaly , 2002,  Flow

Lehtonen, Netta & Piippo, Pauliina (2018) Positiivisen psykologian practioner, a)Luento: Onnellisuus

Lyubomirsky, Sonja. 2007 Kuinka onnelliseksi? Uusi tieteellinen lähestymistapa.

Smith, Emily.  2017. The power of meaning