Mindfulness synnytyksessä

posted in: Blogi | 0

mindfulness synnytyksessä, synnytyskipu, mindfulness

Mindfulness synnytyksessä

Tässä blogitekstissä avaan, miten mindfulness voi olla apuna synnytyksessä. Käyn lyhyesti läpi synnytyksen etenemisen teoriassa, sekä sitä hankaloittavat ilmiöt ja kerron miten mindfulness voi auttaa pitämään synnytyksen käynnissä.

Muistan tarkalleen miten reagoin kipuun ensimmäisessä synnytyksessäni: Käperryin pieneen kippuraan ja koetin vastustaa kipua jännittymällä sitä vastaan. Kun kivut yltyivät muistan ajatelleeni: ”Ei! Apua! Kuolen tähän kipuun!”. Supistusten välissä odotin jo kauhuissani seuraavaa. Muistan miten peloissani olin. Synnytysvalmennuksesta mieleen olivat jääneet lähinnä eri puudutusvaihtoehdot, joita vaatia. En osannut hyödyntää kehoa enkä mieltä synnytyksen tukena ollenkaan. Näin ei tarvitse olla.

Synnyttäminen on teoriassa hyvin yksinkertaista

Synnyttäminen on teoriassa yksinkertainen tapahtuma, jossa aivot toimivat orkesterin johtajana. Aivot säätelevät hormonien eritystä ja oksitosiini saa kohdun supistelemaan.

Synnytys käynnistyy usein kuukautiskivun tyyppisillä epäsäännöllisillä krampeilla, joita tulee 10-20 minuutin välein. Tässä vaiheessa kohdunsuu pehmenee ja alkaa avautua. Ajan myötä kramppaavat tuntemukset tihenevät, voimistuvat ja muuttuvat säännöllisemmiksi. Näin niistä tulee synnytyssupistuksia. Joskus näihin kramppeihin liittyy lapsiveden meno.

Kun supistukset tulevat 4-5 minuutin välein ollaan synnytyksen ensimmäisessä vaiheessa. Jokaisella supistuksella kohdun voimakkaat lihakset supistuvat, vetäen kohdunsuuta koko ajan hieman enemmän auki. Samalla vauvan pää painuu alemmas kohti kohdunsuuta, mikä myös auttaa sitä avautumaan. Supistukset jatkuvat, voimistuvat ja tihenevät.

 Kun supistukset ovat niin tiheitä kuin ne voivat, tulee siirtymävaihe, jossa avautumisvaiheesta siirrytään ponnistusvaiheeseen. Jos lapsivesi ei ole mennyt tähän mennessä, se yleensä menee tässä kohtaa. Tässä kohtaa synnytyksen koetaan olevan intensiivisimmillään. Vaihe ei yleensä kestä kovin kauaa, ehkä noin tunnin.

 Kun kohdunsuu on kokonaan auki (10cm) vauva on siirtynyt lantion läpi ja on niin alhaalla, että pää alkaa tuoda painetta ja venytystä emättimen seinämiin. Tämä paine tekeytyy voimakkaaksi ja aikaansaa tarpeen ponnistaa, useaan kertaan supistuksen aikana. Paine ja ponnistamisen tarve kertovat, että vauva syntyy kohta.

Ponnistusvaihe voi kestää muutamasta ponnistuksesta useaan tuntiin. Kesto riippuu monesta tekijästä, kuten vauvan pään asennosta ja koosta, lantion koosta, kohdunvoimasta, synnytysasennoista, aiemmista synnytyksistä ja energiatasosta.

Vauvan syntymän jälkeen 5-15 minuuttia, tulee vielä synnytyksen jälkivaihe, jossa istukka syntyy.

Eikö vaikutakin yksinkertaiselta?

Kipu tekee synnytyksestä vähemmän helppoa

Samalla tavoin kuin meditaatiokin, synnytys on tavallaan hyvin yksinkertaista, mutta ei suinkaan helppoa. Jokaisen naisen keho osaa synnyttää, se tietää tarkalleen mitä tehdä. Se mikä synnytyksestä tekee vähemmän yksinkertaista on kipu. Suurin osa naisista kokee synnytyksen kivuliaana, joten suhdetta kipuun on hyvä tutkia ja työstää etukäteen.

Suhtautuminen synnytyskipuun voi olla: ”En halua tuntea kipua lainkaan” tai ”Haluan tuntea kaiken, vaikka se tekee kipeää” , ja kaikkea näiden väliltä.

Harva meistä pitää kivusta tai haluaa olla kivuissaan. Kipu on meille kuitenkin elintärkeä tuntemus; se kertoo, kun jokin on pielessä, olemme loukkaantuneet tai tulossa kipeäksi. Synnytyskipu ei kuitenkaan ole samanlaista kipua, kuin mihin olemme tottuneet. Synnytyskipu on muutoskipua, se kertoo meille, että vauva on tulossa, ja pyytää meitä huomaamaan, että jotakin tärkeää tapahtuu.

Vaikeat tunteet ja stressaavat ajatukset synnytyksessä

Kipua ei voi tarkastella pelkästään fyysisenä ilmiönä, vaan siihen liittyy aina voimakkaita tunteita ja hankalia ajatuksia. Kuvittele vaikka, että lyöt varpaasi kovaa keittiön tuoliin. Mitä tunteita nousee pintaan? Mitä ajatuksia pyörii mielessä? Niinpä! Ehkä kiihdyt nollasta sataan, olet täynnä raivoa ja kiroilet mielessäsi?

Vaikeat tunteet ja ajatukset aiheuttavat kehossamme stressireaktion. Synnytyksessä voimakas stressi taas pysäyttää synnytyksen kulun. Aivot säätelevät synnytyksen etenemistä erittämällä oksitosiinihormonia, joka saa kohdun supistelemaan. Oksitosiini virtaa, kun olo on turvallinen ja rauhallinen. Jos aivot havaitsevat uhan, oksitosiinin virtaus vähenee ja stressihormonit syöksyvät kehoon -äiti on valmis pakenemaan, taistelemaan tai jähmettymään, mutta ei synnyttämään. On ollut evoluutiomme kannalta keskeistä, että synnytys on keskeytynyt vaaran uhatessa. Nykypäivänä uhka on harvoin todellinen ja synnytyksen luonnollista kulkua häiritsevät stressaavat ajatukset ja vaikeat tunteet. Aivot eivät ymmärrä eroa todellisen uhan ja pelkän ajatuksen välillä.

Mindfulnessin avulla voimme harjoitella huomion tuomista kivun tuntemuksiin hyväksyen ja tutkien, huomion ohjaamista kehon neutraaleihin osiin ja hengitykseen ja näin katkaista fyysisen kivun aiheuttaman ylimääräisen reaktion tunne ja ajatuspuolella. Toisin sanoen voimme pysyä tässä hetkessä, lähtemättä tunteiden tai katastrofiajatusten vietäviksi, ja saada synnytyksen pysymään käynnissä.

Mindfulness synnytyksessä

 Mindfulness on huomion tuomista tämän hetken kokemukseen lempeästi, hyväksyvästi, avoimesti ja uteliaasti. Se on sitä, että päissämme pyörimisen sijaan, tuomme huomion kehoon ja sen tuntemuksiin ja olemme sen kanssa mitä on.

Mindfulness ei poista synnytyskipua, mutta se antaa työkaluja suhtautua kipuun tietoisesti hyväksyen ja tutkien, mikä auttaa pysymään turvan ja rauhan tunteessa tiukassa paikassa,  pitämään oksitosiinihormonin erityksen käynnissä ja näin edesauttaa synnytyksen luonnollista etenemistä. Mindfulness on alunperin kehitettykin kroonisen kivun hoitomenetelmäksi.

Mindfulness ei sulje pois lääkkeiden käyttöä. Voikin ajatella, että riippumatta siitä minkälainen synnytys on, tapahtuu se kotona, ammeessa, doulan kanssa, sektiona, lääkityksellä tai ilman, siihen liittyy aina voimakkaita tuntemuksia, vaikeita tunteita ja stressaavia ajatuksia. Kun voimme tarkastella tunteita hieman kauempaa ymmärtäen, että tunteet ovat vain tunteita ja ne tulevat ja menevät, meidän ei tarvitse lähteä niiden matkaan. Kun opimme tarkastelemaan ajatuksiamme samalla tavoin, meidän ei tarvitse uskoa niitä tosiksi vaan voimme valita ne ajatukset, joiden kanssa jatkamme.

Haastavassa tilanteessa voimme mindfulnessin avulla myös lisätä myönteisiä tunteita ja ajatuksia lempeällä ystävällisyydellä ja itsemyötätunnolla ja edistää näin oksitosiinin virtausta. Synnytyksen lisäksi tarvitsemme oksitosiinia myös imetyksessä.

Mindfulness harjoitukset synnytyksen tukitoimina

Synnytystä silmällä pitäen jo harjoitus huomion ohjaamisesta hengityksen tuntemuksiin, auttaa pitkälle. Kävelymeditaatiota, jossa huomio kohdistetaan jalkapohjien tuntemuksiin, voi hyödyntää synnytyksen avautumisvaiheessa. Kehoskannaus rauhoittaa ja auttaa nukahtamaan, mutta sitä voi hyödyntää myös supistusten välillä synnytyksessä ja löytää jopa nautinnollisia tuntemuksia supistuksen aaltojen välistä. Voimme harjoitella kivun kohtaamista jääpalan kanssa ja opetella toivottamaan vaikeat tunteet tervetulleiksi omalla harjoituksellaan. Voimme tulla tietoiseksi mielemme tavoista, ottaa ajatuksiimme etäisyyttä ja valita tietoisesti ne ajatukset, joiden matkaan lähdemme. Rakastavaa yhteyttä vauvaan ja omaan itseen voidaan vahvistaa loving-kindness harjoituksella ja löytää voimavaroja ja armollisuutta haastaviin hetkiin itsemyötätunnosta.

Kaikki mindfulnessharjoitukset voidaan linkittää raskausajan ja synnytyksen tukitoimiksi sekä lisäämään hyvinvointia vauvavuosiin ja pitkälle siitä eteenpäin.

Näitä taitoja pääset johdollani harjoittamaan raskausaikaan suunnitellulla Mindful Mamapilates -kurssilla sekä yksilöohjauksessa.

Tarjolla on myös Läsnäoloa ja lempeyttä -mindfulnessin peruskurssi, joka ei liity synnytykseen.

Lue myös:

Miten hengitystä, kehoa, ääntä, liikettä ja asentoja voi hyödyntää synnytyksen tukena.

Mitä mindfulness on minulle

mindfulness, positiivinen psykologia
Kuva: Inkeri Kallio

Rakkaudella, uteliaasti ihmetellen

Miia

Miia Vauhkonen

Mindulnessohjaaja CMIF ®
Positive Psychology Practitioner ®
LCF Life Coach ®

Lukusuositus ja lähdekirjallisuus: Mindful Birthning, Nancy Bardacke