Mindfulness Tietoisuustaidot Hyväksyvä tietoinen läsnäolo

”Mindfulness on huomion tuomista tämän hetken kokemukseen avoimella, uteliaalla, hyväksyvällä ja lempeällä asenteella.” (Diana Winston, UCLA)

Mindfulness: sta voidaan käyttää määritelmää hyväksyvä, tietoinen läsnäolo tai tietoisuustaidot. Se on omien ajatusten, tunteiden ja kehon tuntemusten havainnointia, arvottamatta niitä hyväksi tai pahaksi, takertumatta niihin tai ottamatta niitä osaksi omaa identiteettiä.

Tämä hetki

Tämä hetki on ainoa hetki, jota voimme elää täydesti. Silti noin 50% päivästämme elämme muistellen tai vatvoen vanhaa, tai suunnitellen tai peläten tulevaa. Mindfulness auttaa tiedostamaan tämän ja siirtämään tietoisesti huomion takaisin tähän hetkeen, elämään joka tapahtuu juuri nyt. Mindfulness on kykyä olla tässä hetkessä, vaikka se hetki ei olisi mieluinen, koska se on todellisuutemme juuri nyt. Kuinka moni upea hetki jääkään huomaamatta jos jatkuvasti olemme mielessämme jossain muualla?

Mindfulnessissa ei ole mitään mitä pitäisi saavuttaa, ei mitään mitä pitäisi tehdä, eikä mitään minne pitäisi mennä, vaan harjoittelemme uudenlaista tapaa olla.

Mindfulnessissa harjoittelemme kokemista aistien välityksellä. Näin voimme olla tietoisia sekä omasta kokemuksestamme että ajatuksistamme. Mindfulness kehittää olemisen tilaa. Olemisen tila on erilainen tietämisen muoto kuin tekemisen tilaan kuuluva ajattelu -ei parempi, vaan erilainen. Se tarjoaa toisenlaisen tavan elää ja suhtautua tunteisiin, stressiin, kipuun, ajatuksiin ja kehoomme. Tämä on taito, joka meillä kaikilla on olemassa, se vain näivettyy käytön puutteesta.

Harjoittelun myötä vahvistuu myös mielen tyyneys. Se että hyväksymme asiat sellaisena kuin ne ovat auttaa meitä näkemään asiat sellaisina kuin ne todellisuudessa ovat ja reagoimaan niihin tyyneydestä käsin.

Mitä mindfulness ei ole

Mindfulnessin harjoittaminen on tutustumista omaan itseen ja niihin esteisiin joita olemme itse läsnäolomme eteen rakentaneet. Onkin hyvä tiedostaa, että harjoittelu ei ole rentoutumista, vaikka sillä voi olla rentouttavakin vaikutus. Kyseessä ei ole myöskään uskonto, vaan puhtaasti tapa treenata aivoja. Meditaatio voi olla hyvin yksinkertaista, muttei helppoa, se kysyy kärsivällisyyttä ja jatkuvaa harjoittelua. Meditaatio ei ole mielenrauhaa tai ajatusten puuttumista, vaan ajatusten ja tunteiden havainnointia hyväksyen, uteliaasti, avoimesti ja lempeästi.

Tutkimustulokset vakuuttavat

Mindfulness tutkimus on nuorta, mutta tulokset ovat olleet niin positiivisia, että jo nyt mindfulness on saavuttanut suuren suosion kouluissa, terveydenhoidossa, sairaaloissa ja jopa bisnesmaailmassa. Mindfulness perustuu neurotutkimukseen ja aivotutkimuksissa onkin voitu todentaa kuinka harjoittelu muokkaa aivojamme jo lyhyillä 6-8 viikon kursseilla. Pitkään harjoittaneiden aivot ovat jopa 7,5 vuotta nuoremmat kuin samanikäisten, jotka eivät tee mindfulnessharjoituksia.

Harjoittelun hyödyt

Mindfulness aikaansaa rakenteellisia muutoksia aivoissa alueilla, jotka vaikuttavat tarkkaavaisuuteen, tunteiden säätelyyn ja kehotietoisuuteen. Harjoittelun on voitu todentaa vähentävän tulehdusta kehossa, laskevan korkeaa verenpainetta ja vaikuttavan positiivisesti stressiperäisiin sairauksiin ja krooniseen kipuun. Sen on todettu vähentävän masennusta, ahdistusta ja negatiivisia tunteita ja lisäävän psyykkistä hyvinvointia, keskittymiskykyä, positiivisia tunteita sekä kykyä rentoutua ja toimia tehokkaasti stressaavissa tilanteissa.

Mindfulnessohjaaja CMIF

Miia Vauhkonen

Voit aloittaa harjoittelun yksilöohjauksessa, workshopeissa tai kursseilla.

Tule mukaan mindful mamapilatekseen

Lue: mitä mindfulness on minulle