Mindfulnessharjoittelun kahdeksan kompastuskiveä
Mitä mindfulness sinulle tarkoittaa?
Ennen kuin luet pidemmälle, pohdi hetki: Mitä sinulle nousee mieleen sanasta mindfulness? Mitä mindfulness on? Mitä se oikein tarkoittaa? Miten sitä kuvailisit?
Ehkä mieleesi nousee kuva henkilöstä istumassa risti-istunnassa, tyyni ilme kasvoillaan?
Ehkä ajattelet, että mindfulness on mielen tyyneyttä; ajatusten puuttumista, pysäyttämistä tai hiljentymistä? Ehkä sinulle mindfulness on vähän kuin rentoutumista ja rauhoittumista, jotakin miellyttävää ja ihanan seesteistä? Ehkä ajattelet että mindfulness on tavallaan johonkin asiaan keskittymistä? Tai ehkä se haiskahtaa korvaasi hieman uskonnolliselta touhulta?
Ehkä olet joskus kokeillut mindfulnessia ja se on tuntunut epämiellyttävältä, jopa ahdistavalta ja olet ajatellut, että se ei vaan sovi sinulle tai et vaan osaa tehdä sitä oikein? Ehkä ajattelet, että mindfulness on vaikeaa eikä sovi kaikille?
Et ole yksin näiden uskomustesi kanssa! Törmään näihin jatkuvasti mindfulnesskursseillani.
Uskomuksemme mindfulnessista voivat vaikeuttaa valtavasti mindfulnessin harjoittamista ja tuoda mukanaan epäonnistumisen ja turhautumisen kokemuksia.Tässä blogitekstissä nostan esiin ne yleisimmät ja sitkeässä istuvat harhakäsitykset mindfulnessista ja valotan asioita mindfulnessohjaajan vinkkelistä, jotta jokainen voisi kokea onnistuvansa mindfulnessharjoittelun parissa.
1. Mindfulness on sama asia kuin rentoutuminen
Mindfulnessharjoituksella voi olla rentouttava vaikutus, mutta rentoutuminen ei ole se mihin harjoituksessa pyritään. Mindfulnessharjoituksessa rentoutuminen on keskittyneen mielen tuotos, mutta rentoutumisharjoituksissa se on se, mitä aktiivisesti harjoitellaan. Mindfulnessharjoituksessa ei ole mitään mitä tavoitellaan, mihin pyritään tai yritetään, vaan mindfulnessharjoituksessa harjoitetaan olemisen tilaa. Se on tietoisuutta omasta kehosta ja sen aistimuksista tässä hetkessä, hyväksyen ne sellaisenaan, arvottamatta epämiellyttäviäkään kokemuksia millään tavalla, vaan suhtautuen niihin hyväksyen, avoimella, uteliaalla ja lempeällä asenteella.
2. Mindfulness on miellyttävä ZEN-tila
Vaikka monilla on se mielikuva, että onnistunut mindfulnessharjoitus on miellyttävä Zen-tila, jossa leijaillaan jossain pilvien yläpuolella, on pakko sanoa, että tämäkin on harhaanjohtava ajatus. Mindfulnessissa harjoittelemme olemaan sen kanssa mitä on, ilman että vastustamme, turrutamme tai juoksemme pakoon (mitä suurin osa meistä tekee jatkuvasti huomaamattaan). Toisinaan se mitä on, on todella epämiellyttävää; rintaa puristaa, ajatukset kiertävät negatiivista kehäänsä ja tunnetila on epämääräinen negatiivisten tunnetilojen möykky. Toisiaan on tyynempiä hetkiä. Olemme joka hetki erilaisia ja se on täysin ok.
Jos siis olet istunut alas ja tuonut huomion itseesi ja kokenut sen tuntuvan lähinnä ahdistavalta ja puristavalta -kyse ei ole siitä, että olisit tehnyt jotakin väärin, vaan olet juuri tullut tietoiseksi siitä miltä sinusta tuntuu tässä hetkessä. Aina se ei todellakaan ole miellyttävää, vaan se voi olla todella epämukavaa! Mutta vasta kun voit tiedostaa miten sinulla menee, voit ottaa myös aktiivisen roolin sen suhteen mitä teet tälle asialle. Oleellista on löytää hyväksyvä suhtautumistapa myös vaikeisiin olotiloihin ja tähän mindfulness tarjoaa työkaluja.
3. Mindfulness on ajatusten pysäyttämistä, hiljentämistä tai puuttumista
Moni ajattelee, että onnistunut mindfulnessharjoitus on yhtä kuin hetki ilman ajatuksia, ja kokee jatkuvasti epäonnistuvansa omassa harjoituksessaan, koska ajatuksia vaan tuntuu tulevan kovasta yrittämisestä huolimatta.
Mutta mielen tehtävä on ajatella. Sellainen meidän mieli on, se ajattelee. Mindfulnessharjoituksessa huomio voidaan kohdistaa kehon aistimuksiin, mutta myös tunteisiin tai ajatuksiin. Oleellista ei ole pitää ajatuksia poissa, vaan se miten ajatuksiimme suhtaudumme; Jäämmekö niiden kyytiin, närkästymmekö niistä, otammeko ne todesta tai tulkitsemmeko osaksi omaa identiteettiämme? Mindfulnessissa harjoittelemme suhtautumaan ajatuksiin vain ajatuksina, joita tulee ja menee, ja jotka vain harvoin pitävät paikkansa. Emme voi päättää mitä ajatuksia mieleen tulee, mutta voimme päättää miten niihin suhtaudumme.
Et siis ole epäonnistunut jos mindfulnessharjoituksessa mieleesi pompsahtaa jokin ajatus tai paljonkin ajatuksia! Olet juuri tullut tietoiseksi ajatuksistasi! Tämä on se “mindfulnessin hetki”, kun huomaat olevasi ajatuksissasi. Kun huomaat ajatuksen harhailleen, voit onnitella itseäsi, huomata missä ajatuksesi kävivät ja sitten lempeästi, mutta päättäväisesti, kuin kouluttaisit koiranpentua istumaan, ohjata huomiosi takaisin tähän hetkeen.
4. Mindfulness on keskittymistä
Syvässä ja vaivattomassa keskittymisen tilassa voi käydä niin, että kokemus itsestä ja ajankulusta häviää, emme kuule ajatuksiamme tai tunne tunteitamme, vaan olemme FLOW-tilassa. Tämä tila on hyvinvointimme kannalta erittäin tärkeä, mutta se ei ole sama asia kuin Mindfulness, jossa tuomme huomion omaan kokemukseemme tietoisesti ja hyväksyen.
Minfulnessharjoituksessa tuomme siis huomion kehon aisteihin, hengitykseen, tunteisiin ja ajatuksiimme. Tätä huomion tietoista keskittämistä voi ehkä kutsua myös keskittymiseksi. Mutta yksistään keskittyminen ajatuksiin, tunteisiin tai kehon tuntemuksiin, ei tee harjoituksesta mindfulnessharjoitusta. Mindfulnessia harjoitat vasta kun, opit suhtautumaan lempeydellä ja ystävällisyydellä siihen mitä huomaat. Ystävällinen, lempeä, avoin ja hyväksyvä asenne omaa kokemusta kohtaan, on se mikä vaikuttaa hyvinvointiimme, muokkaa aivojamme ja parantaa elämäntyytyväisyyttämme jopa enemmän kuin lottovoitto!
5. Mindfulness on projekti muiden joukossa
Mindfulness ei myöskään ole projekti, joka tulee valmiiksi, kun kurssi on käyty, kirja luettu tai tietty määrä harjoitustunteja tehty, vaan se on tapa olla ja suhtautua elämään, joka vaatii sitoutumista ja päivittäistä harjoittamista. Harjoitus voi olla muodollinen eli äänitteen kuuntelemista tai hiljaa istumista ajastetun ajan, mutta se voi myös olla epämuodollista, joka tarkoittaa sitä, että voit tuoda huomion aisteihisi ja lempeän ja hyväksyvän asenteen mihin tahansa arkiseen tekemiseen. Juuri sitoutuminen harjoitukseen on se mikä mindfulnessissa on haastavaa. Monesti juuri silloin kun eniten tarvitsisimme pysähtymistä oman kokemuksen äärelle, se on vaikeinta toteuttaa. Siksi mindfulnessiin tutustuessa ryhmän ja osaavan ohjaajan tuki on niin arvokasta.
6. Mindfulness ei sovi minulle/kaikille
Mindfulness on lopulta hyvin yksinkertaista. Se on taito, joka meillä kaikilla on syntyessämme, mutta joka näivettyy käytön puutteesta. Kokemus siitä, että pysähtyminen tuntuu pahalta, voi ohjata ajattelemaan, ettei pysähtyminen itsen äärelle olekaan hyvä juttu. Kuitenkin vasta kun voimme tiedostaa mitä meille kuuluu oikeasti, voimme alkaa myös tehdä valintoja sen eteen, että pysähtyminen voisi tuntua vähän paremmalta. Yksin ei tarvitse uskaltaa pysähtyä, vaan tätä on hyvä harjoitella osaavan ohjaajan kannattelemana, saada tarvittavia työkaluja olla sen kanssa mitä on. Vaikean olon takana on täyttymättä jäänyt tarve. Siksi tärkeä kysymys onkin: Mitä minä tarvitsen tässä hetkessä?
7. Mindfulness on yhtä kuin meditaatio
Meditaatio -nimen alle mahtuu monenlaista harjoitusta: on musiikkia, mielikuvamatkaa, energiatasapainotusta, sekä seinän tuijottelua hiljaisuudessa. Vaikka meditaatioilla ja mindfulnessilla voidaan saada aikaan saman tyyppisiä vaikutuksia, on mindfulnessharjoitus kuitenkin omanlaisensa, sillä siinä huomio on omassa sen hetkisessä kokemuksessa ei toiveajattelussa tai tulevaisuuden visioissa, vaan siinä miltä kehossa tuntuu juuri nyt, mitä tunnen ja missä ajatukseni viihtyvät, sekä siinä miten tähän kaikkeen kokemaani suhtaudun. Mindfulnessharjoituksessa saat myös aina työkaluja olla vaikeankin tuntemuksen kanssa, sinua ei jätetä yksin kärvistelemään.
8. Mindfulness on jotakin uskonnollista
Vaikka mindfulness pohjaa Buddhalaisuuteen, tällaisena kuin sitä nykyään opetetaan kyseessä ei ole uskonto vaan puhtaasti tapa treenata aivoja. Mindfulnessharjoittelun on tutkitusti todettu muokkaavan aivojen rakenteita jopa lyhyillä 6-8 viikon kursseilla. Mindfulness ikäänkuin opettaa mieltä viihtymään ystävällisessä, hyväksyvässä ja uteliaan avoimessa suhtautumistavassa.
Tässä siis kahdeksan yleisintä kompastuskiveä mindfulnessharjoittelussa; uskomuksemme, jotka johtavat meitä harhaan. Tunnistitko sieltä jonkin tutun ajatuksen? Kokeile suhtautua siihenkin avoimella, uteliaalla ja hyväksyvällä asenteella.
Lämmöllä,
Miia
Miia Vauhkonen
Mindfulnessohjaaja CMIF
Jos olet kiinnostunut yksilöohjauksesta tai tulevista kursseista, laita viestiä miia@vaumii.fi niin jutellaan lisää.
Tarjoan mindfulness-kursseja myös työyhteisöille – lue lisää!
Kirjoittajasta
Olen Miia Vauhkonen, pilates- ja mindfulnessohjaaja, luennoitsija ja valmentaja, hyvinvoinnin lempeä asiantuntija ja oman elämäni ihan oikea taiteilija.
