Mindfulness hermoston vireystilojen säätelyssä
Hermoston säätely on tämän päivän ”kuuma peruna” -eikä suotta! Hermoston tila ei vaikuta pelkästään hormoneihin, sykkeeseen, hengitykseen, verenpaineeseen, ruuansulatukseen, immuniteettiin,.. vaan myös ajatuksiimme, tunteisiimme, lihaskireyksiimme, keskittymiskykyymme, kykyymme pysähtyä ja olla läsnä, kykyymme oppia ja oivaltaa, ja jopa kykyymme tuntea myötätuntoa itseä ja muita kohtaan.
Hermoston vireystiloista riippuu näemmekö tämän maailman turvallisena paikkana levätä, täynnä uhkia, joita vastaan taistella tai täynnä mahdollisuuksia, joita saavuttaa.
Jos siis arki sinulle näyttäytyy jatkuvana suorittamisena tai taistelutantereena, tai voimat on työpäivän jälkeen kaikki käytetty, jatka lukemista.
Tässä blogitekstissä kirjoitan ajatuksiani siitä, mikä on mindfulnessin rooli hermoston säätelyssä.
Miten hermoston vireystiloihin voi vaikuttaa
Hermostomme toimintaan vaikuttaa aiemmat kokemukset, terveyden tila, lapsuuden kiintymyssuhteet sekä se vireystila, jossa kulloinkin olemme. Hermostomme skannaa jatkuvasti mahdollisia uhkia ja voi löytää niitä niin ajatuksistamme, tunteistamme, kehon tuntemuksista kuin ympäristöstä ja muista ihmisistä.
Voimme vaikuttaa hermostoomme kolmea reittiä: ajatusten, kehon ja toiminnan kautta. Mindfulness on yksi keino lähestyä hermoston säätelyä. Se antaa työkaluja oman vireystilan tiedostamiseen ja tunnistamiseen, kehoyhteyden vahvistamiseen, ajatusten kanssa työskentelyyn, niistä irrottautumiseen ja niiden ohjaamiseen, sekä tietoiseen toimintaan, jolla voimme auttaa hermostoa palaamaan takaisin turvan ja yhteyden tilaan.
Mindfulness auttaa tiedostamaan vireystiloja
Mindfulness tarjoaa konkreettisen avun oman vireystilamme tiedostamiseen. Hermoston vireystilat näkyvät ajatuksissamme, tunteissamme ja kehollisina tuntemuksina, joiden kuuluu vaihdella jatkuvasti. Ongelmia syntyy, jos jäämme “jumiin” johonkin vireystilaan liian pitkäksi aikaa.
“Vain sen minkä voimme tiedostaa, voimme myös muuttaa ja korjata.”
Jos emme voi tiedostaa ja hyväksyä omia vireystilojamme, olemme automaattisesti taistelemassa niitä vastaan tai pakenemassa niiltä. Tämä tapahtuu monesti hyvin tiedostamatta; juomme väsymykseen lisää kahvia, vetäydymme puhelimelle pakoon alakuloista oloa tai tylsyyttä, kun olo on stressaantunut koetamme juosta, touhuta tai järjestellä sen pois,.. Tartumme kukin erilaisiin selviytymiskeinoihimme, jotka usein pahentavat tilannetta entisestään; huomaamattamme luomme itsellemme enemmän stressiä ja kuormitusta tai vajoamme syvemmälle alavireyteen.
Tietoisuutta itsestä tarvitaan myös kun kokeilemme erilaisia hermoston säätelyharjoitteita, jotta voimme huomata miten erilaiset lähestymistavat meihin vaikuttavat ja näin opimme luomaan toimivia rutiineja tasapainoiluun. Jokaisen meistä hermosto on uniikki. Samat harjoitukset eivät toimi kaikilla, vaan tutkimalla ja kokeilemalla voimme löytää sen mikä eri tiloissa toimii itselle.
Mindfulness vahvistaa kehoyhteyttä
“Hermoston tehtävä on viestiä meille mahdollisesta vaarasta, jotta voisimme selviytyä. Meidän tehtävämme on kuunnella.” -Deb Dana
Mindfulness vahvistaa taitoamme kuulla hermostomme viestit ja vastata niihin tarkoituksen mukaisesti. Kehon kuunteleminen tapahtuu kehoyhteyden kautta. Kehoyhteys on sitä, että voimme aistia kehoamme sisältäpäin; Voimme tuntea mitä tuntemuksia on läsnä, huomata miltä hengitys tuntuu, miltä sydämen syke, onko kehossa kipuja tai kireyksiä,.. Keskeistä on myös se miten suhtaudumme siihen mitä tiedostamme; pelästymmekö kipua tai kohonnutta sykettä, vai voimmeko hyväksyä kehon muuttuvat tuntemukset sellaisinaan ja uteliaasti tutkia mitä milloinkin on läsnä.
Kehon aistien kautta voimme kokea myös yhteyttä ympäristöömme; voimme kuunnella ympäristön ääniä, tuntea kuinka kosketamme alustaa, haistella tuoksuja ja katsella pieniä yksityiskohtia tai laajentaa näkökulmaa. Yhteys ympäristöön vahvistaa turvan tuntua ja rauhoittaa näin kierroksilla käyvää hermostoamme ja kohottaa alivireästä olotilasta.
Yhteys omaan kehoon ja ympäristöön antaa turvaa myös kohdata vaikeita tunteita ja ajatuksia, joita hermoston yli- ja alivireyteen liittyy, havainnoiden ja hyväksyen ne sellaisinaan. Jos meillä ei ole tätä taitoa, taistelemme koko ajan omaa sisäistä maailmaamme vastaan. Sillä autonominen hermosto on yhtä kuin automaattinen hermosto, se toimii automaattiohjauksella, jos emme ole siitä tietoisia.
Jos kehoyhteys on katkolla, on vaikea tiedostaa omia vireystilojaan. Ja jos niitä ei tunnista, on hyvin vaikea onnistua vireystilojen säätelyssäkään. Ilman yhteyttä omaan kehoon, yhteyttä on hankala kokea myöskään muihin ihmisiin, mikä myös on hyvin keskeistä hermoston säätelyssä sekä turvan tunteen lisäämisessä.
Mindfulness auttaa suhtautumaan ajatuksiin uudella tavalla
Hermoston ylivireystilaan liittyy huoli- ja katastrofiajatuksia, pitäisi-ajatuksia sekä arvostelevia ja kriittisiä ajatuksia, jotka saattavat ajaa meitä entistä kovemmille kierroksille, jos otamme ne todesta tai lähdemme niiden matkaan. Alivireyteen taas liittyy toivottomia ja lannistavia ajatuksia, joihin uskoessamme jäämme herkästi jumiin alivireyteen.
Ajatusten kanssa työskentely tarkoittaa mindfulnessissa sitä, että harjoittelemme ohjaamaan huomiota pois ajatuksista, suhtautumaan ajatuksiimme uudella tavalla sekä ohjaamaan tietoisesti ajatuksiamme.
Harjoittelemme suhtautumaan ajatuksiimme vain ajatuksina, ei totuuksina. Ja harjoittelemme hyväksymään kaikenlaiset ajatuksemme juuri sellaisina kuin ne meille nyt näyttäytyvät, ilman tarvetta arvottaa ajatuksiamme hyviksi tai huonoiksi, ilman että otamme ajatuksemme osaksi omaa identiteettiämme, ja ilman että lähdemme ajatustemme matkaan tunteillamme. Emme aina voi valita mikä ajatus mieleemme putkahtaa, mutta kun olemme tietoisia voimme valita minkä ajatuksen kanssa jatkamme päiväämme.
Mindfulness vahvistaa myös aivojemme kykyä ohjata huomiota pois ajatusten pyörteistä, takaisin tähän hetkeen, omaan kehoon ja kaikkeen siihen mitä on läsnä juuri nyt. Hyvin usein voimme huomata, että tässä hetkessä kaikki on hyvin. Tämä on taito, joka vahvistuu kun sitä vahvistetaan.
Mindfulnessin avulla voimme myös ohjata ajatuksia kohti ystävällisyyttä ja hyvän toivomista, mikä vahvistaa yhteyttä muihin.
Mindfulness mahdollistaa itsemyötätunnon
“Itsemyötätunto on verbi. Se on sitä, että huomaat jos sinulla on vaikeaa ja teet jotain konkreettista auttaaksesi itseäsi.”
Tarvitsemme hyväksyvää tietoisuutta siitä, mitä meissä tapahtuu, jotta voisimme myös auttaa itseämme palaamaan takaisin turvan ja yhteyden tilaan/ sietoikkunaan. Jos emme voi tiedostaa olevamme jatkuvasti ylivireystilassa, emme osaa auttaa itseämme sieltä alas.
Hermoston säätely vaatii konkreettisia toimenpiteitä ja myötätuntoisia tekoja ja sanoa itselle. Joskus se voi tarkoittaa lohduttavia tai rohkaisevia sanoa itselle, joskus sitä että soittaa hyvälle ystävälle tai vie itsensä merenrantaan kävelylle. Joskus itsemyötätuntoinen teko on irrottautumista jostain mikä ei tee itselle hyvää. Se voi olla EI:n sanomista tai rajojen tiukempaa vetoa.
Itsemyötätuntoon kuuluu ajatus siitä, että olemme kaikki samassa veneessä, kipu ja kärsimys kuuluvat elämään. Näin itsemyötätunto vahvistaa yhteyden kokemusta toisiin ihmisiin, vaikka vaikeat tilanteet monesti saavat meidät vetäytymään ja tuntevaan olevamme täysin yksin.
Mindfulness luo turvaa, jota hermosto kaipaa
Kun hermosto on ylivirittynyt koemme tilanteen jollain tasolla uhkaavana. Kun hermosto on alivirittynyt olemme olleet liian pitkään uhkaavassa tilanteessa tai kohdanneet jotakin ylivoimaista. Hermoston säätelyn ydin onkin turvan tunteen vahvistamisessa ja siihen palaamisessa uudestaan ja uudestaan. Harjoittelu vahvistaa hermoston kykyä palata takaisin turvan ja yhteyden tilaan.
Mindfulness luo turvaa kokea erilaisia vireystiloja ja niihin liittyviä tunteita, ajatuksia ja kehollisia tuntemuksia. Emme voi tuntea oloamme turvalliseksi, jos ei ole turvallista tuntea vihaa, väsymystä, surua tai pelkoa. Emme voi tuntea olevamme turvassa jos taistelemme kaikin voimin häiritseviä ajatuksiamme vastaan tai koetamme pysäyttää niitä. Emme voi levätä kehossamme jos emme voi pehmentyä epämukavien tuntemusten kanssa, vaan jännitymme kaikin voimin niitä vastaan tai jos jatkuvasti jätämme kehomme tarpeet huomioimatta.
Turvallisuuden tunne on yksi perustarpeistamme, jota voimme siis itse itsessämme myös oppia vahvistamaan. Myös muut tarpeet ja niiden täyttymättä jääminen vaikuttavat hermostomme tiloihin. Ei ole hermostosi kannalta yhdentekevää onko sinulla kylmä tai nälkä, oletko nukkunut tarpeeksi viime yönä, koetko tulevasi kuulluksi, nähdyksi ja arvostetuksi kotona tai työssä.
Oleellista on tunnistaa mikä on se tarve hermoston ylivireyden taustalla, jotta voit ottaa vastuun siihen vastaamisesta. Tarvitsemme siis hyväksyvää tietoisuutta, jotta voimme oppia vastaamaan tarpeisiimme johdonmukaisella tavalla.
“Kun tarpeemme ovat tyydyttyneitä hermostokin rauhoittuu. Siksi on niin tärkeää pysähtyä arjessa sen äärelle, että mitä minä tarvitsen tässä hetkessä.”
Mindfulness luo pohjan onnistuneelle säätelylle
Hermoston säätelyyn on olemassa monenlaisia lähestymistapoja ja harjoituksia; hengitys, lihaskireyksien vapautus, mindfulness, liike, äänet, ravinto, lihaskuntoharjoittelu, kosketus, kylmäaltistus, lämpö, luovuus sekä erilaisia mielikuviin ja ajatuksiin perustuvia harjoituksia,.. Jotta voisimme löytää ne mitkä sopivat meille, tarvitsemme tietoisuutta erilaisista tiloistamme sekä siitä miten erilaiset harjoitteet meihin kulloinkin vaikuttavat. Jokaisen meistä hermosto on uniikki ja täysin omanlaisensa. Se mikä toimii toiselle, ei välttämättä toimikaan toiselle. Toisaalta joskus samakin harjoitus toimii jossain vireystilassa, mutta ei toisessa tai vaatii usemman harjoituskerran alkaakseen tuntua toimivalta.
Mindfulness luo kaivattua turvan ja yhteyden tuntua niihin hetkiin, joista se puuttuu. Se opettaa ohjaamaan huomiota tietoisesti pois stressaavista ajatuksista ja löytämään kehosta rauhan tunteen myrskyn keskelläkin, se opettaa avointa, uteliasta ja hyväksyvää suhtautumistapaa kehon tuntemuksia, vaikeita tunteita, ajatuksiamme sekä muita ihmisiä ja maailmaa kohtaan. Se ohjaa huomiotamme tulevasta ja menneestä tämän hetken kokemukseen. Mindfulness on myös yksi tärkeä osa itsemyötätuntoa, jota tarvitsemme voidaksemme vastata omiin tarpeisiimme konkreettisin teoin.
Moni meistä toivoisi löytävänsä pika-avun hermoston haasteisiin, mutta se mikä on syntynyt vuosikymmenien saatossa, harvoin poistuu sormia napsauttamalla. Siksi hermoston säätelyyn on hyvä suhtautua kuin maratonille valmistautumiseen, jota tehdään hyvin pitkällä tähtäimellä. Ajattelen että mindfulness on kuin peruskuntokausi maratonille valmistautujalle, se minkä päälle on hyvä rakentaa muunlaistakin kestävyyttä, voimaa ja taitoa.
Jos tunnistat itsessäsi ylivireyden oireita tai tunnet kaipaavasi apuja hyväksyvän tietoisuuden vahvistamiseen, kurkista mun verkkokurssit tai tutustu yksilöllisiin palveluihin.
Lämmöllä,
Miia
Miia Vauhkonen
Lyhytterapeutti (2025)
Mindfulnessohjaaja CMIF
HCA Master Coach
LCF Life Coach
Positive Psychology Practitioner
Lähteenä:
Heal your nervous system, Linnea Passaler, 2024
Anchored, Deb Dana, 2021
Tarjoan mindfulness-kursseja myös työyhteisöille – lue lisää!
Kirjoittajasta
Olen Miia Vauhkonen, pilates- ja mindfulnessohjaaja, integratiivinen coach sekä lyhytterapeuttiopiskelija.
